All posts by Arje Sakari Silander

Aurinkokiekot – Miten niitä aktivoidaan ja käytetään

Muutamia kuukausia sitten minua pyydettiin julkaisemaan kaikki mitä tiedän aurinkokiekoista, joita muutkin voisivat käynnistää niiden aurinkokiekot ja käyttää niitä ihmiskunnan hyväksi. Niin tässä ois… 😉

Mayojen aurinkokiekko
Egyptiläinen aurinkokiekko

Joskus vuonna 2010 minua lähestyi kaksi naista ja kysyivät minulta, voisinko auttaa heitä aktivoimaan heidän aurinkokiekkonsa. Sovimme tapaamisen ja yhdessä aktivoitiin ne. He kertoivat, että he ovat saanet ne niiden entisestä elämästä Egyptissä. Kun aloimme tutkimaan aurinkokiekkoja yhdessä, huomasin että minullakin on aurinkokiekko käytössä, toki minä sain aurinkokiekkoni entisestä elämästäni, kun olin Mayojen pappi. Minun kiekko näytti vähän ruostuneelta, kun se ei ole ollut käytössä moniin satoihin vuosiin. Himmeästi se kuitenkin loisti kullan värisenä.

Ruosteinen aurinkokiekko

Continue reading Aurinkokiekot – Miten niitä aktivoidaan ja käytetään

Musta ja valko – Pimeys ja valo

Koska pimeydestä puhuminen on suuri tabu henkisissä piireissä, eikä aiheesta löydy laadukasta materiaalia, ajattelin jakaa kanssasi omat kokemukseni valosta ja pimeydestä.

Tarot kortti matkoja elämän puuta pitkin ja paholaisen kohtaaminen

Ensimmäinen kokemukseni aiheesta oli, kun tein meditatiivisia korttimatkoja Tarotin pääarkana korteilla. Luin yhdestä kabbalah kirjasta että on mahdollista tehdä intuitiivisia matkoja elämän puuta pitkin, tarot korttien avulla.

      Circle of Life Tarot kortit, Kabbalahn elämän puun päälle.

Tarot kortithan edustavat meidän henkisen kehityksen matkaa ja kun meditoimme tarot korttien kanssa, voimme tutustua itseemme paremmin. Kirjan mukaan, matka on aloitettava pohjasta, maalisesta kuningaskunnasta, eli Malchuth:sta. Ja on sinne on hyvää myös palata aina matkan lopussa. Takaisin maahaan. Niin aloin tekemään matkoja elämän puutani pitkin. Ensimmäinen matka, jonka valitsin oli: Malchut -> Yesod -> Hod -> Malchut. Valitsin kortin jokaiselle matkan etapille:

10 sauvat -> XXI Maailmankaikkeus -> 9 miekat -> XIX Aurinko -> 8 maljat -> XX Tuomio -> 10 kolikot.

Jokaisen kortin kohdalla kuvittelin hetken, että olen kortin päähahmo, sen jälkeen jatkoin seuraavalle kortille ja taas kuvittelin olevani kortin päähahmo jne. Kunnes palasin Malchutille ja matkani oli ohi. Sain jokaisen kortin kohdalla eri vision ja tuntui että tein matkan sekä fyysisesti että henkisesti.

Continue reading Musta ja valko – Pimeys ja valo

Valon kielen vihkimys

Noin 11 vuotta sitten sain kokemus, jossa olin Sinai vuorella ja siellä näin, miten Mooses tuo valon kirjaimet alas koko ihmiskunnalle. Mooseksen ympärillä istuivat kolme naista ja kolme miestä ja yhdessä he toivat valon kielen tänne.

Tämän jälkeen olen ruvennut tutkimaan valonkieltä: Ensin käynnistin jokaisen heprean kielen kirjaimen minussa ja kokeilin mitä se tekee. Samalla myös kokeilin Jumalan 72 nimeä minussa, se oli hyvin antoisa matka.

Sen jälkeen, kun olen oppinut valon kieltä omalla äidin kielelläni, rupesin tutkimaan myös latinalaiset aakkosen ja numerot.

Tämän matkan haluan nyt jakaa kansanne. Tervetuloa mukaan matkalle valon kieleen!

Osa 1: Valon kielen vihkimys

Lisään videoita tänne sen mukaan kun he valmistuvat.

Tervetuloa katsomaan ja kommentoimaan!

Rakkaudella, Arje Sakari Silander

Tarina raiskauksesta

Jotta tätä tarinaa voisi ymmärtää, kerron ensin vähän taustaa. Olen syntyperäinen suomalainen, mutta perheeni muutti Turusta Israeliin ollessani kolmevuotias. Asuimme ensin vuoden suomalaisessa kylässä Jerusalemin lähellä, mistä muutimme Pohjois-Israeliin kibbutsiin nimeltä Merom Golan. Kibbutsi on erilainen kuin tavallinen kylä, koska siellä valitsee kommunistinen aate: Kaikki kibbutsin jäsenet tekevät töitä kibbutsille ja siitä hyvästä he saavat asunnon, ruokaa, huonekaluja, vaatteita, koulutusta jne. kibbutsilta. Lapsena kokoonnuimme joka vuosi kibbutsin vaatehuoneeseen, jossa jokainen meistä lapsista sai valita itselleen tietyn määrän vaatteita. Myös kahdet kenkäparit ja yhdet sandaalit saimme joka vuosi. Kaikki söivät yhdessä kibbutsin ruokasalissa, jossa ruoka oli tietenkin ilmainen kibbutsin jäsenille. Myöhemmin, teini-ikäisenä, teimme myös töitä kibbutsille yhden päivän viikossa koulun tilalla.

Ollessani lapsi kibbutsi oli siis kommunistiseen aatteeseen perustuva kylä: tasavertaisuus kaikessa ja toveruus kaikkien välillä. Kukaan ei kysynyt, paljonko töitä olet tehnyt, vaan jokainen teki mitä osasi tai pystyi ja yhteisö eli kibbutsi huolehti kaikista jäsenistä tasavertaisesti. Lapsille tämä olisi ollut kuin paratiisi, jos emme ottaisi huomioon kibbutsin varjopuolia.

Jouduimme nimittäin asumaan ja nukkumaan lapsena lastentarhoissa ilman vanhempianne. Tämä oli todella vaikeaa monille meille henkisesti ja emotionaalisesti. Nukuimme siis lastentarhoissa, ja joka ilta pääsimme vanhempiemme kotiin muutamaksi tunniksi. Iltamyöhään vanhempamme veivät meidät takaisin lastentarhaan, jossa nukuttivat meidät. Sen jälkeen jäimme yksin yön ajaksi. Vain miesvartija kävi silloin tällöin tarkistamassa, ovatko lapset nukkumassa ja onko kaikki on ok. Jouduimme lapsena siis kasvattamaan toinen toisiamme ja ratkaisemaan ongelmamme keskenämme. Meistä tuli itsenäisiä mutta, kuten hepreaksi sanotaan, ”naarmuuntuneita” lapsia.

Itse jouduin kibbutsin lastentarhaan neljävuotiaana, jolloin en vielä osannut heprean kieltä. Muistan, miten ensimmäisenä iltana jouduin tappeluun yhden Israelilaisen pojan kanssa, minkä jälkeen useita lapsia kävi kimppuuni. Todennäköisesti koko tappelu johtui väärinymmärryksestä – en vaan tajunnut, mitä he sanoivat. Ja ehkä muut lapset vain yrittivät pitää meidät riitapukarit erillään, kunnes rauhoitumme. Minusta kuitenkin tuntui, että ensin yksi lapsi kävi kimppuuni ja sen jälkeen loputkin. Ensimmäinen yö ilman äitiä.. ☹

Samoihin aikoihin syntyi myös pikkuveljeni, ja koska hän oli vauva, hän pääsi nukkumaan vanhempieni luokse kotiin, mutta minä en. Tämä oli minusta todella epäreilua ja tuntui aina, että tein jotain väärin ja siksi minua rangaistiin ja passitettiin pois kotoa. Vasta monta vuotta myöhemmin ymmärsin, että vanhempani olivat vain epävarmoja eivätkä uskaltaneet sanoa kibbutsin johtajille, että heidän lapsensa tarvitsevat ensin aikaa oppia kieltä, ja vasta sen jälkeen, kun ovat sopeutuneet Israeliin, heidät voi laittaa lastentarhaan. Nykyään lapset eivät enää nuku yhdessä lastentarhoissa meidän kibbutsilla, vaan vanhempiensa luona kunnes täyttävät 16, jolloin he siirtyvät nuorisotaloon ja saavat omat asunnot. Vaikka nukkuminen lastentarhassa oli aluksi vaikeaa, sillä oli myös positiivinen puoli: pääsin hetkeksi pakoon isän väkivaltaa ja nöyryyttämistä. Tästä kerron lisää myöhemmin.

Kun olimme kuusivuotiaita, muutimme kibbutsin kouluun, missä jatkoimme kasvamistamme. Asuimme nyt yhdessä luokassa ja meillä oli kaksi hoitajaa ja yksi opettaja, joka opetti meille kaiken, mitä lapset oppivat peruskoulussa. Nukuimme luokkarakennuksessa ja jokaisella kolmella lapsella oli yhteinen huone. Huoneessa jokaisella lapsella oli sänky, yölamppu ja pieni lokero omille esineille. Silloin löysin lukemisen ja kibbutsin lasten kirjaston, ja aika usein jäin luokkaan lukemaan kirjoja, kun pelkäsin mennä kotiin. Luokkarakennuksessamme oli ruokasali, keittiö, vaatehuone (kaikkien lasten vaatteille), kaksi vessaa, kaksi suihkua ja pieni piha, jolla voi pelata koripalloa. Siellä pelattiin joka päivä, koulutuntien tauoilla.

Koska kibbutsi sijaitsi kymmenen kilometriä Syyrian rajalta, jokaisessa rakennuksessa oli myös oma pommisuoja, jossa myös leikittiin silloin tällöin. Myöhemmin jopa perustimme diskon luokan pommisuojaan. Ensimmäisinä vuosina kibbutsissa (1972-73) Israelin ja Syyrian välit olivat todella huonot, ja vuonna 1973 Yom kippur -sodassa koko kibbutsin siviiliväestö joutui evakkoon Israelin keskiosaan toiseen kibbutsiin. Omaan kibbutsiin jäivät vain miehet ja Israelin armeijan yksiköt suojaamaan sitä. Sodan jälkeen palasimme kibbutsiin ja elämää jatkui rauhallisena. Siitä lähtien Syyrian raja pysyi rauhallisena.

Mutta palataan tarinaan. Kun olin noin 11-vuotias, kibbutsiin muutti uusi perhe kaupungilta ja yksi sen lapsista, nimeltä Lior S, tuli meidän luokkaan. Hän oli meitä vuoden vanhempi ja joutui tulemaan meidän luokkaan, koska hänen ikäryhmässään ei ollut riittävästi lapsia. Tässä vaiheessa minulle tuli muistikatko enkä pitkään aikaan muistanut, mitä tapahtui sinä vuonna, kun tämä vieras lapsi tuli luokkaan. Continue reading Tarina raiskauksesta

Soome ja Eesti yhendamine 13.07.2017

Suomi-ja-Viro
Suomenkielinen versio löydät tästä.

2012 aastal korraldasin trummitseremoonia, kus póhja ja lóuna Soome liideti yhte. See tähendab, et Soome muud osad ja Saamimaa liideti energeetiliselt yheks tervikuks.
Yhes teises trummitseremoonias yhendati Soomega uuesti Nóukogude Liidule varem kaotatud alad Petsamo, Salla ja Karjala. Nendest tseremooniatest vóid lugeda siit.

11.07.2017 helistas mulle eesti sóber. Jutt läks Soome ja Eesti omavahelisele suhtele. Internetist olen varem lugenud, et ammustel aegadel Eesti ja Soome kuningad yhendasid oma jóud ja yheskoos vallutasid Stockholmi.
Seda tänapäeva ajaloo ópikute póhjal ei toimunud, kuid too veebisait väidab, et info Soome ajaloolistest kuningriikidest ja nende ajalugu on rootslaste tahtel systemaatiliselt ära pyhitud.

Jutuajamine eesti sóbraga tói tagasi selle mótte:”Mis siis kui Soome ja Eesti saavad energiatasemel taas yheks? Kui vóimsaks Soome ja Eesti saavad kui yhendame oma jóud?

Eestlasest sóber rääkis, et saadud info kohaselt Eesti on Soomele Maatähe chakraks. Teisisónu – Soome maandamine toimub Eesti kaudu.
Mótlesin Soome ja Eesti varasele ajaloole ja tódesin et sellest ajast alates kui soome yhtne rahvus jagunes eestlasteks ja soomlasteks, kumbki maa ei olnud enam iseseisev.
Otsustasime korraldada trummitseremoonia kus yhendaksime uuesti Eesti ja Soome energeettiliseks tervikuks.

Järgmisel päeval rääkisin nendel teemadel yhe oma teise sóbraga.
Temasónul Soome juurchakra asetseb ilmselt Helsingis, Kaivopuistos.
Meenutage nyyd seda, mis toimus Kodusója ajal. Pärast Soome iseseisvumiset Venemaast, alustasid valged ja punased soomlased omavahel vóitlust. Punased domineerisid Lóuna Soomes – Helsingis, Turus, Tamperes ja Viiburis. Valged póhjapoolsetel aladel.
Tamperest alustasid valged kogu Soome tagasivallutamist. Verist vóitlust seal peeti, jäljed on veelgi Tampere energiakehas olemas.
Juhul kui sina oled Tamperelt, oleks hea ”puhastada” oma linna energiakeha nendest vóitlusjälgedest.
Koonda omas sydames yhte Soome valged ja punased vóitlejad.
Selliselt yhendad omas sydames nii sisemine valge kui sisemine punase.

Ilmselt Tampere veriste vóitluste pärast ei tahtnud Soome valgete juht, Mannerheim, ise Helsingit vallutama minna.
Ta kutsus sakslased musta tööd tegema.
Sakslaste mereväelased maandusid Hangos ja Suomenlinnas. Sealt nad siis alustasid, kahest eri suunast, Helsingi vallutamist.

Energeetilisel tasemel tähendab see, et sakslased vallutasid Mannerheimi ja teiste valgete juhtide loal Soome juurchakra.
Sellest ajast peale on Soome olemasolu sóltunud ja sóltub veelgi sakslaste ”heat tahtest”.
Sakslased on aidanud meid Kodusójas ja Jatkusójas.
Ilma nendeta Soome ilmselt poleks ”pysti pysinud”.

Niisiis – Soome on yha olemas tänu sakslastele. Aitäh neile selle eest!

Teise Maailmasója ajal britit, ameeriklased ja venelased (loomulikult on vallutajate rivi mitmekylgsem, kuid koondame suurimad yhte) vallutasid Saksa.
Nyyd oli omakorda sakslaste olemasolu ja heaolu sóltuv vallutajatest.

Trummitseremooniat Eesti ja Soome yhendamiseks vóid kuulata siit.

Continue reading Soome ja Eesti yhendamine 13.07.2017